Taustaa..

Me asuimme aivan ihanaa 50 luvulla rakennettua puutaloa neljän vuoden ajan, mutta meidän piti luopua siitä ihanuudesta, koska asumiskustannukset siinä nousivat niin korkeiksi ja emme voineet antaa sille sen vaatimaa kunnostusta. Molempien isät ovat kirvesmiehiä mutta niinhän se on, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä ja meillä ei työkalu pysy kädessä edes pakon edessä.. ainakaan kovin hyvin.

Löysimme kivan talon - enää en kutsu sitä unelmakodikseni- hyvällä pohjaratkaisulla, kivalla pihalla ja sijainnilla, joka tarvitsi pintaremonttia ja saunarempan. Saunaremppaa aloitettiin ja kaikki sieltä purettiin. Urakkaan kuului purkujen jälkeen kosteuksien mittaaminen ja pyysimme vielä tarkastamaan uudelleen koko lopputalon, miehellä oli hiukan pahoja aavistuksia. Kosteusmittaukset johtivat keskeytettyyn remonttiin, hometutkimuksiin ja lopulta asianajajan reklamaatiovaatimukseen.

Katsoimme televisiosta Homeloukkua, toivoimme ja pelkäsimme. Mietimme, miten tällaista voikin tapahtua! Saimme tiedon kaupan purusta ja käsirahan palautuksesta maaliskuun lopussa, muistan sen puhelun vieläkin kun itkin onnesta. Helmikuussa oli mennyt jo vanha koti alta, joten olimme joutuneet muuttamaan vuokralle, helpommin sanottu kuin tehty, monessa mielessä!

Edelleen odotamme kaupanpurkusopimuksen allekirjoitusta, omalla asianajajallamme on ollut paperit valmiina kaksi viikkoa, odottelemme vastapuolelta go ahead -määräystä.

Mietimme, pohdimme ja laskimme, uskaltaisimmeko rueta rakentamaan. Avaimet käteen ja kauppakassi sisään oli meille ainoa vaihtoehto taidottomuutemme vuoksi. Takaraivossa jyskyttää ajatus, että asiat menevät edellisen purkamisen kanssa pieleen, vaikka vakutteluja olemme saaneet, ettei niin tulisi käymään. Kiireen muodosti tosiasia, että kuun vaihteessa talopakettien hinnat nousivat useammalla tuhannella, sillä saisi jo takan ja osan piippua. Olemme myös alkaneet pohtimaan nykykotimme huoneilman terveyttä, kun jokaisella on vähän jonkinlaista oiretta.

Täällä ei tunnu olevan mitään kunnollista myytävänä meidän pienellä budjetillamme. Tuntuu, että oma talomme myytiin ihan alihintaan kun nyt on kiinteisömarkkinoihin tutustunut enemmän etsiskelyissämme. Toisaalta olemme niin kyynisiä, että uskomme jokaisessa myytävänä olevassa kohteessa olevan jotain vikaa.

Uusi terve talo, jossa ei johonkin aikaan olisi tulossa suurempia remontteja. Eikai meitä oikeiksi rakentajiksi voi sanoa, kun emme varsinaisesti omin kävin mitään rakenna, oikeammin kai olisimme projekti organisaattoreita tai jotain?